Translate

Sivun näyttöjä yhteensä

11/18/2014

Maissipeltoja, maissia, maissitärkkelystä ja edelleen maissisiirappia.

Kuten jo varmaan aikaisemmissa meidän teksteistä on käynyt ilmi, että mihin tahansa Madisonista ajaa on edessä ainakin 50 kilometriä silmin kantamattomiin maissipeltoa. Maissia kasvatetaan keskilännen osavaltioissa todella paljon. Itselle alkaa pikkuhiljaa mikrobiologian viikoittaisia seminaareja kuunnellessa valkenemaan, miksi ihmeessä näin on. Tosin nyt kaikki maissipellot on jo laitettu maan tasalle, joten tämä kirjoitus tulee siten ehkäpä hieman myöhässä.

Maissisiirappia on kaikkialla: leivässä, muroissa, jäätelössä, mehuissa, kinkussa, makkarassa, suklaassa, proteiinipatukoissa, limuissa... Oikeastaan on hyvin vaikea löytää valmisruokaa, missä sitä ei ole Amerikassa. Mutta mitä se oikein on? Isoglukoosi eli maissisiirappi eli kemianopinnoista tuttu glukoosi-fruktoosisiirappi on tärkkelysmakeuttaja, jota valmistetaan maissitärkkelyksestä kemiallisesti. Siinä osa glukoosista on entsyymien avulla muunnettu fruktoosiksi, ja näin makeusaste on nostettu sakkaroosin eli tavallisen sokerin tasolle. Kyseessä on siis makeutusaine, jota on huomattavasti halvempi valmistaa kuin esimerkiksi tavallista sokeria. Kyseinen makeutusaine on nestemäistä ja sitä on erittäin helppo lisätä kaikkialle. Onneksi kuitenkin Eurooppa on asettanut tälle aineelle tuontikiintiöt, koska ainakaan minä en halua että minun kinkkuni maistuu jatkossa samalta kuin leipäni. Maissisiirappi saa ruuan kuin ruuan maistumaa aivan samalta.

Miten tämä maissisiirappi sitten vaikuttaa ihmiseen? Ainakin, jos kanadalaista neurotieteiden apulaisprofessoria on uskominen, se aiheuttaa meissä riippuvuutta aivan kuten huumausaineet. Joidenkin tutkimusten mielestä se aiheuttaa liikalihavuutta ja toisten mielestä taas ei. Mitään aukotonta vastausta tähän liikalihavuuskysymykseen ei näyttänyt olevan pienen kirjallisuuskatsauksen jälkeen. Oikeastaan on hyvin vaikeaa sanoa, mitä mitäkin molekyyli tekee meidän jokaisen yksilöllisessä aineenvaihduntajärjestelmässämme. Tosin en usko, että ongelmana on pelkästään tämä riippuvuus ja/tai aineen itsensä vaarallisuus. Yhden ison ongelman ainakin huomaan viikoittaisilla kauppavierailullamme. Isoin ongelma minusta on se, että maissisiirappia on lisätty aivan kaikkeen ja aivan tolkuttomia määriä. Tällöin piilosokereiden määrä ruokavaliossa kasvaa huomattavasti ja ihminen lihoo. Toisaalta ei meidän suomalaisten ruokavaliokaan ole aivan ihanteellinen, meillä tuo maissisiirappi ei vain ole syrjäyttänyt sakkaroosia, jonka määrä on valmisruuissamme joskus tolkuton.

2 kommenttia:

  1. Joo huomattiin. Aina, kun oltiin eksyksissä ja sitähän me oltiin, piti kääntyä takasin, kun maissipellot alko, sillä sillon olimme Madisonin ulkopuolella. Ja aika oudolta se makee keittokinkku kieltämättä maistu. T. Sirpa mummu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi jo aikasemmin pitänyt kirjoittaa jo tästä, mutta eilen ei tapahtunut mitään ihmeellistä, niin oli pakko avatua tästä maissisiirapista. Lastenruokailu näyttää olevan tapetilla sielläkin lehdistössä, niin tuli hyvään saumaan.

      Poista